Page 17 - Matkailuopas Kanta- ja Päijät-Häme 2022
P. 17
Millaista oli elämä
maalaispappilassa? JOKIOINEN
z asukkaita noin 5!000
2
Pappilamuseossa pääsee katsomaan ja kokemaan, z pinta-ala 180 km , josta vettä 1,52 km 2
millaista elämä oli maalaispappilassa 1800-luvun z naapurikuntia Forssa, Somero, Ypäjä ja
puolivälissä. Vuonna 1800 valmistuneen kappalai- Humppila
sen pappilan rakennutti Jokioisten kartanon omistaja, z www.jokioinen.fi
vapaaherra Ernst Gustaf von Willebrand.
Pappilana, lukkarin puustellina ja asuntoina toiminut
rakennus avattiin museona vuonna 1959. Pappilan li- Miina Sillanpään kotipaikka
säksi museoalueella on kaksi aittaa, savusauna ja lato.
Entisestä palvelijattaresta Miina Sillanpäästä tuli
Suomen ensimmäinen naisministeri ja Suomen Sosia-
Sotilaiden puhdetöitä lidemokraattisen Puolueen keskeinen naisvaikuttaja
1920- ja 1930-luvulla. Hän syntyi Jokioisilla, kes-
Jokioisten Tietotalossa pääsee tutustumaan ase- kustan tuntumassa on muistokivi Miina Sillanpään
masodan aikana valmistettuja puhdetöitä sekä muuta synnyinkodin paikalla.
sotavuosiin liittyvää aineistoa. Miina Sillanpään hauta on Jokioisten kirkon vieressä.
Matkailijat pääsevät tutustumaan näyttelyyn so-
pimuksesta.
Höyryveturin kyytiin
Neljä kasvien ja maatalouden Jokioisilla voi päästä kesäisin höyryveturien ve-
tämien museojunien kyytiin. Jokioisten museorautatie
esittelypuistoa on 14 kilometrin pituinen kapearaiteinen museorata.
Jokioisissa on Suomen ainoa nykypäiviin säilynyt
Luonnonvarakeskuksella on Jokioisilla neljä kas- yleiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle avoinna ollut
veista ja maataloudesta kertovaa esittelypuistoa. kapearaiteinen rautatie.
Elonkierto kertoen suomalaisesta maanviljelyksestä Minkiön asemalla sijaitsee kapearaidemuseo.
ja luonnonvarojen tutkimuksesta sekä siitä, miten tut-
kimus siirtyy käytäntöön.
Jokioisten kartanopuistossa ja Wendlan puutarhas-
sa esitellään kartanolla kasvaneita kasveja ja puita. Pappilamuseossa pääsee
Ferrarian rinne on puisto, joka esittelee konkreet- katsomaan ja kokemaan, millaista
tisesti suomalaisten hedelmä- ja marjakasvien moni-
muotoisuutta ja viljelyhistoriaa. Vierailija voi tutustua elämä oli maalaispappilassa
puutarhaan maistelemalla vierekkäin kasvavien saman 1800-luvun puolivälissä.
lajin marjoja tai hedelmiä.
17