Page 6 - Matkailuopas Kanta- ja Päijät-Häme 2025
P. 6

KANTA-HÄME
        Vanajavesi suurin järvi               Perinneruoat

        „   Kanta-Häme on yksi maamme alueellisesti pienim-
        mistä maakunnista. Se on sijalla 17 kaikkiaan 20 maa-  z   Rengon talkkuna
        kunnan joukossa. Kanta-Hämeen pinta-ala on 5 707,63   z   Läskisoosi
        neliökilometriä. Maakunnassa on järviä, jokia ja lampia   z   Pernalimppu
        kaikkiaan 508,48 neliökilometriä. Kanta-Häme kuu-  z   Lammin sahti
        luu lähes kokonaan Kokemäenjoen vestistöön. Suurin   z   Pitkä piimä
        järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä   z   Räätikkäloora
        Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta.
        Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon
        reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken
        kautta Vanajaveteen. Maakunnan lounaisosasta Tam- Vanajaveden laakso –
        melan ja Forssan alueilta saa alkunsa Loimijoki, joka   kansallismaisema
        virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen.
        Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhä-  „   Vanajaveden laakso on yksi Suomen kansallismaise-
        järvi, josta Loimijoki saa alkunsa.    mista. Se on ympäristöministeriön määrittelyn mukaan
                                             valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Vanajaveden
                                             laakso sijaitsee Hämeenlinnan tuntumassa. Laakson
        Kaksi kansallispuistoa               tunnetuin alue on Aulanko, sen näkötornista avautuu
                                             huikea näköala Vanajaveden laaksoon.
        „   Kanta-Hämeessä sijaitsee kaksi kansallispuistoa. Ne
        ovat Tammelassa sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven
        kansallispuistot.                    Useita erikoismuseoita
         Torronsuon kansallispuisto on noin 30 neliömetrin
        kokoinen. Se perustettiin Tammelan Torronsuolle   „   Kanta-Häme tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa
        vuonna 1990. Torronsuo on arvokas alue lintu- ja   historiasta nykypäivään. Hämeenlinnassa 1200- lu-
        hyönteislajistoltaan. Suon alueella pesii satakunta lin-  vun loppupuolella rakennettu Hämeen linna tarjoaa
        tulajia. Osa linnuista ja lentävistä hyönteisistä on lajeja,   matkan pitkälle Suomen historiaan. Linnan alueella ja
        jotka tyypillisesti viihtyvät pohjoisemmilla alueilla,   sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös Van-
        eikä niitä juuri tavata muualla eteläisessä Suomessa.   kilamuseo ja sotahistoriallinen erikoismuseo Museo
        Myös suon kasvilajisto on monipuolinen.   Militaria.
         Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Tammelassa lähellä   Sotahistoriaan pääsee tutustumaan Parolan pans-
        Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntarajoja. Vuon-  sarimuseossa ja Lopen Marskin majassa. Metsäs-
        na 1956 perustetun kansallispuiston pinta-ala on noin 21   tyksen historiasta kerrotaan Riihimäellä Suomen
        neliökilometriä. Liesjärven kansallispuistoon mahtuu   Metsästysmuseossa. Riihimäellä pääsee tutustumaan
        pienestä koostaan huolimatta suuri määrä luontoa. Kan-  myös suomalaisen lasinvalmistuksen historiaan La-
        sallispuiston tunnetuin luonnonnähtävyys on matala ja   simuseossa. Hämeenlinnassa voi kulkea myös sävel-
        hiekkarantainen Kyynäränharju. Tämä noin kilometrin   täjä Jean Sibeliuksen jalanjäljissä, kaupungissa on
        mittainen kapea kannas erottaa Kyynärä- ja Liesjärven   suomalaisen suursäveltäjän synnyinkoti. Jokioisten
        toisistaan. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa vain parin   museorautatiellä on mahdollisuus päästä vanhan
        metrin matkalta, jonka retkeilijä voi ylittää siltaa pitkin.   höyryveturin kyytiin.








                                                          Saaren kansanpuistoa kutsutaan
                                                          Lounais-Hämeen ”helmeksi”.
                                                          Puistossa on muun muassa
                                                          kirkasvetinen Suujärvi
                                                          uimarantoineen, harjupolut sekä
                                                          Kaukolanharjun huipulla kohoava
                                                          vanha puinen näkötorni
                                                          maisemineen, jotka kultakauden
                                                          taiteilija Albert Edelfeltkin ikuisti
                                                          tauluunsa. Kuva: Visit Häme
                                           6
   1   2   3   4   5   6   7   8   9   10   11